Kitara

Opettaja

Olen Jukka Särkkä, Keski-Helsingin musiikkiopiston kitaransoiton lehtori. Koulutukseltani olen klassinen kitaristi ja kitarapedagogi, kiinnostukseni kaikenlaiseen musiikkiin ja musiikin tekemiseen on vienyt minut myös puhallinorkesterin johtajaksi, säveltäjäksi, sovittajaksi, tuottajaksi sekä bluegrass- ja orkesterimuusikoksi. Kitaran ohella soitan myös muita näppäilysoittimia kuten mandoliinia, banjoa, balalaikkaa, ukulelea ja domraa.

Soittimeni

Kitara on kaunisääninen ja edullinen soitin, sillä pääsee helposti soiton alkuun. Kitaralla on pitkä historia: sitä ja sen lähisukulaisia on käytetty ainakin 1400-luvulta alkaen hoveissa ja eri maiden kansanmusiikissa. Se on laulajalle sopiva säestyssoitin, pop-, country- ja bluesmuusikoiden soitin. Sähkökitaran keksiminen on tehnyt kitarasta rock-musiikin oman instrumentin.

Klassinen kitara on vivahteikas ja moneen taipuva soitin, on sanottu että kitara on orkesteri pienoiskoossa.

Mitä soittotunnilla tehdään?

Kitaratunneilla harjoittelemme ensin näppäilyä ja etsimme hyvän ja luontevan soittoasennon. Sitten opettelemme helppoja soolokappaleita korvakuulolta,  tabulatuuria käyttäen ja improvisoiden. Ensimmäiset kappaleet ja tabulatuurin lukeminen opitaan yleensä jo ensimmäisellä tunnilla. Kitararyhmässä soitamme aluksi korvakuulolta. Pian tulevat mukaan esiintymiset, myöhemmin nuottien opettelu, asteikot, sointuotteet ja kaikki muu mikä liittyy musiikin oppimiseen ja soittimen hallintaan.

Soitinopintojen sisältö

Opinnot  koostuvat Perusopintojen Soiva taito 1 ja Soiva taito 2 -opintokokonaisuuksista sekä syventävistä opintojen opintokokonaisuudesta. Opintoihin kuuluu soittotuntien lisäksi musiikin hahmotusaineet (muha) ja yhteissoitto. Opinnoista on tarkempi kuvaus opetussuunnitelmassa.

Suoritukset

Soittamiseen kuuluu luonnollisesti esiintyminen vähintään kerran kaudessa jossain tilaisuudessa. Perusopinnoissa opitut asiat näytetään  Soiva taito 1 ja Soiva taito 2 -konserteissa ja ne voidaan jakaa pienempiin osasuorituksiin. Syventävien opintojen lopputyön sisältö ja tavoitteet asetetaan yhdessä opettajien ja rehtorin  kanssa.

Arviointi ja palaute

Arvointi on jatkuvaa ja kohdistuu siihen, kuinka oppilas on saavuttanut yhdessä opettajan kanssa asettamansa tavoitteet. Suoritukset arvioidaan ja niistä saa yleensä kirjallisen palautteen. Arvioinnista ja palautteesta on lisää opetussuunnitelman kohdassa 8.

Soitinesittely

Soitinkohtainen opintosisältö

Musiikinopiskelun rakenne ja laajuus on määritelty Keski-Helsingin musiikkiopiston opetussuunnitelmassa.

Ohessa kitaransoiton erityispiirteet:

Luonteva ja ergonominen soittoasento sekä kummankin käden hyvät soittoasennot.

Klassinen kitaratekniikka:

• vapaa- ja tukinäppäily
• kaunis, kantava ääni
• erityistekniikat kuten vasemman käden kaari- (legato-) tekniikka, rasgueado, koputukset, plektran käyttö
• oikean käden kynsien käyttö jos mahdollista
• Tabulatuurin- ja nuotinlukutaito.

Opiskelun sisältö:

• Helppojen soolokappaleiden opettelu sekä tabulatuuria että nuotteja käyttäen.
• Näppäily- ja soittoasentoharjoituksia.
• Tottuminen säännölliseen harjoitteluun.
• Ryhmäsoitto aluksi korvakuulolta.
• Asteikkosoitto aluksi C-duuriasteikon sävelillä kitaran ensimmäisestä asemasta, myöhemmin duuri- ja molliasteikkoja kitaran tavallisimmissa sävellajeissa sekä improvisointia asteikkoa käyttäen.
• Improvisointi myös muilla tavoilla.
• Helppojen sointuotteiden opettelu.
• Säestäminen sointuotteita käyttäen.
• Säännöllinen esiintyminen.
• Kitaramusiikin kuuntelu äänitteiltä, mieluusti myös konserteissa käyminen.
• Korvakuulolta soitto, kappaleiden opettelu äänitteiltä.
• Omien kappaleiden säveltäminen.
• Omien sovitusten teko.
• Toisten soittajien kuunteleminen.
• Tottuminen esiintymistilanteeseen.
• Musiikillisten rakenteiden tunnistaminen ja sisäistäminen (fraseeraus, muoto, intervallit).
• Musiikkitermien opettelu.
• Tavoitteena saada valmiudet elinikäiseen musiikin harrastamiseen.

Klassiselle nylonkieliselle kitaralle sävellettyä ohjelmistoa:

• 1800-luvun kitarasäveltäjien etydejä ja kappaleita, esim. Carulli, Carcassi, Sor, Mertz.
• 1900-luvun säveltäjien etydejä ja kappaleita, esim. Brouwer, Villa-Lobos, Torroba.
• luuttu- ja vihuelamusiikkia 1500-1700 -luvuilta, esim. Milan, Narvaez, Dowland.
• barokkikitaraohjelmistoa, esim. de Visée, Sanz, Roncalli.
• Latinalais-Amerikkalaista kitaramusiikkia, esim. Pernambuco, Reis, Baden Powell.
• 2000-luvun kitaramusiikkia.